Eilen kettu sai melkein käpälät alleen ja matkasi vuorille. No ei sentään koko matkaa jalan vaan autohan se piti alle ottaa. Oli huikeat näkymät ja vielä huikeampaa oli se kun jotkut rohkeat hyppäsivät varjolla rienteiltä alas ja leijailivat pitkälle meren rantaan. Kettu lounasti ja kas kummaa miten tipu maistui ketulle. Ettäkö höyheniä joukossa. Nuuhkasin ja hyvältä maistui olis sitten höyheniä tai ei.

Tänään kettu muorinsa kanssa suuntaa merenrantaan ja uimaan tietysti. Suolaista, suolaista kovin on, mutta onko sitä pakko nuolaista? Muori puhui isänpäivästä ja lupasi tarjota. Että missäkö? Puhui Bahama kakkosesta. Siellä on kuulema kulmakunnan paras murkina. Ja ei sitten KANAA. Wagner saa tänään syödä ketun annoksen.

Mitenkän mahtavat jaksaa siellä uimahallissa. Kettu ei kuitenkaa ole huolissaan koska Irja ui varmaan ketun piikkiin eli kilometrejä kertyy. Stigu voi vielä lisätä kilometrejä ketun nimiin.

Tsemppiä kaikille!

Liehui villisti viiri/ juoksi kiireesti hiiri. /oli poikaset hukassa/piilossa isän sukassa.

Lauloi kivellä kukko/narahti oven lukko/ Hiiret piilosta pujahti/sukka jalkaan sujahti.....