Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja siitä huolimatta kettu miettii jospa kuitenkin palata sinne kotimaisemiin. Lumista, kovin lumista siellä näyttää olevan, mutta jotenkin vaan se kotikolo alkaa kiinnostaa. Musta leipäkin tuntuisi kovin kotoiselta, kun tuota vaaleaa on tullut mutusteltua. No asia on vielä mietinnässä....  Tänään kuitenkin on rantakävelyä ja uimista, vaikka suola tuskin tekee hyvää ketun turkille. Oli se taas tänään kiva katsoa pikkumatkalaista (n. 3 v.), joka hyvin nukutun yön jälkeen reppu selässä taaperteli ja ihmetteli täkäläistä elämänmenoa. Tuskin isona miehenä muistaa missä tuli vanhempien kanssa käytyä.

Olen tähti pieni taivahalla/ sinä pieni poika taivaan alla. / Ei olla tavattu toisiamme/ lyöty leikkiä keskenämme.

Ensi yönä tapaamme totta kai/ sen äsken kuu-ukolta kuulla sain/ Luoksesi saavun kuun siltaaa pitkin/otan autoni mukaan ja limsaa litkin .......

Tsemppiä kaikille!