Not nyt se sitten oli? Että mikä? Ketun kauan ideoima tapaaminen. Meitä oli neljä innostunutta. Viides helmikuuta on ensimmäinen näytön paikka. Voiko paremmin sattua. Runebergin päivänä runoa, kerrontaa ja muuta mukavaa eikä kuulijoina enempää ja vähempää kuin päiväkodin kaksi ryhmää. On varmasti odotuksia kovasti ja toivottavasti kettu pystyy toiveisiin vastaamaan. Nyt on aloitettu viitoitus tulevaan. Kukaan meistä ei voi tietää mitä kaikkea polun varrelta löytyy. Yksi on kuitenkin varmaa. Satuja, runoja, teatteria sekä vierailuja kivoissa paikoissa. Ajan mittaan kettu kertoo tapahtumien kulusta.

Elämä on yhtä oopperaa. Varmaan Puccini ja Verdi kääntyilevät haudassaan seuratessaan mitä Kansallisoopperassa tapahtuu. Tänään sulla on töitä, huomenna ei roolia, saat erorahan, et saa erorahaa, olet tenori, sinun pitäisi olla basso, naamasi ei miellytä, mutta ei sinähän olet ihan sopiva, sovimme asiat keskenenämme, eiku katso t v;stä niin kuulet totuuden. Siitäpä innostuneena kettu kaivoi esille Luciano Pavarottin ja taustalla soi Rigoletton Questa o quella.

Kansallisoopperan johdolle kettu soittaa La donna é mobile.

Tsemppiä kaikille!