Ihan ratikka-ajelulle lähtivät. Kaksi viisivuotiasta pikkukaveria otti ja lähti päiväkodista kesken kaiken ja ei mihin tahansa lenkille vaan kaupunkia katsomaan. Ratikallapa ihan. Tapauksesta on helppo repiä isoja otsikoita ja unohtaa, mutta onko asia ihan näin? Henkilöstöä vähennetään ja mistäpä muusta kuin lasten ja vanhusten hoidosta. Miltähän mahtaisi esim. Fortumin hallintoneuvoston jäsenistä  tuntua, kun pitäisi kesken kokkareiden lähteä etsimään päiväkodista kadonnutta omaa lasta. Entä vanhusten hoitolaitoksesta karannutta omaa vanhempaansa, joka dementikkona kaupungilla vaeltaa. Taitaisi siinä bonukset tulla mieleen. 

Mistä löytyy ensimmäinen? Kuka aloittaa pelin? Sanoisi kiitos minulle tämä pullistelu riittää. Mitä tapahtuisikaan jos esi. Fortumin hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet  ilmoittaisivat, että lahjoitamme vuoden palkkiot viiden päiväkodin käyttöön. Kettu ei uskalla lähteä edes arvailemaan miten monta henkilöä ko. euroilla voitaisiin päätoimisesti palkata. Entä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet? Joutuisivatko leipäjonoon. No ei sekään varmaan pahaa tekisi, mutta mikäli kettu vähääkään asioiden päälle ymmärtää kaikki tekevät hommaa sivukeikkana. Se on vähän kuin ketun blogin pitäminen. Vedetään jutut lapasesta. Mistä kettu sen tietää? Ketulla on silmät ja korvat. Ei voi olla muualta kuin lapasesta sellainen homma, että joku saa miljoonien bonukset ja miljoonien kädenpuristukset. Kenenkään selväjärkisen päästä ne eivät varmasti ole lähteneet. Lapasesta, lapasesta on lähtöisin koko touhu. Nyt kettu saikin hyvän ajatuksen. Marttakerhot kutomaan. Ei mitään lapasia vaan nyrkkeilyhanskoja. Silloin tulee teräviä päätöksiä.

Näissä merkeissä,

Tsemppiä kaikille!