Se tuli hieman kuin yllättäen. Viheriäinen halusi itselleen uuden mullan. Oli kuulema odottanut jo kuukauden päivät, mutta eihän kettu sitä huomannut. Että uudet lasit ketulle? Ehkäpä, mutta kai ketunkin olisi hyvä vaihtaa itselleen uudet mullat. Kuinka sitä virkistyisikään ja lähtisi uuteen kasvuun. Ajatuksia rönsyilisi niin että villeimmiltä pitäisi leikata siivet. Harmaan taivaan raosta pilkistäisi valonsäde. Sateenkaaren päässä uuden ajatuksen kipinä. Surviaiset tanssisivat ylös ja alas, kirjava sukka toisessa jalas. Voi, voi tuota menoa ihan ketun pitää lähteä mullanvaihtoon ettei vain käy kuten runossa Eläinten laskuvarjohyppy.

Lehmät oli mielellä apealla/ vaikka aurinko kohosi jo korkealla. / Ei mitään uutta tänäänkään/ vaan märehtiä eilisiä syömisiään.

mutta, mutta onneksi..

Lehmien alakulon huomasi koira/ jolla mielikuvitus oli vallan oiva/ haki.....

Tsemppiä kaikille!